Hemmotteluperjantai

Kaks viikkoa kylmässä ja kosteessa asunnossa on kulunu. Onneks löysin yks päivä 100 kynttilää vitosella niin on jotain sitte mikä lämminttää. Ostin myös tossukat jottei jalat palele, pelkät villasukat kun ei täällä marmorilattialla riitä. Sain myös sovittua alennusta vuokraan kun ei toi pesukone oo pelittänyt. Keskiviikkona kävi korjaaja ja nyt sen pitäs olla kuoseissa. En oo vielä uskaltanu koittaa, kun on ollut viileet ilmat eikä aurinko paistanu niin ei ois saanu pyykkejä kuivaks. Ehkä sunnuntaina sitte.

Hetki sitte tulin kotiin ihanasta kokovartalohieronnasta! Veri alko kiertää oikeen päähän asti niin nyt pitää jännittää että mitä kaikkia uudenlaisia ajatuksia se sitte aiheuttaa. Ainakin huomenna ajattelin lähteä täältä Fugesta vähän katsastelemaan lähikaupunkeja ja tunnelmia. Jos jostain löytäis vaikka herkkutapaksia! :)

Ilmat on ollu aika kylmiä täällä. Ja takki päällä on töihin saanu lähteä. Onneks ens viikoks ainakin näillä näkymin on luvattu loistavaa säätä. Mikä onni Miinalle. Tosiaan saan ekan vieraankin tänne maanantai vastasena yönä! Mahtaa tulla kiva työpäivä, kun kikatellaan ja vaihdellaan kuulumisia. Toisaalta mä oon kyllä varmaan niin väsyny että nukahdan samantien ku päästään lentokentältä takasin tänne kotiin.

Töissä on menny kivasti ja ihan turhaan jännittelin poikien hakemista koulusta yksin. Meillä on menny ihan loistavasti! Uno-kortit ois kyllä kova sana, kun sadepäivinä pitää hengailla niiden kanssa yhden kaupan aulassa. Onneks on ees yks peli kännykässä niin se autto nuorempaa pysymään aisoissa. Päiväkerhossa otin projektiks tehdä lapsien kanssa sääpäiväkirjoja. Muutama ihan loistava onkin jo tehty ja lapset on tykänny kovasti. Hauskin kysymys oli ehkä: ”Miten sitte sade piirretään, jos samalla paistaa aurinko”? No siinäpä vaikeus, kun ite oon piirtämiseni kanssa niin onneton! :) Nyt täytyyki sitte alkaa harjotella sateenkaarien ja vesipisaroiden piirtämistä. Auringon mä ehkä jotenki handlaan :D

Onhan täällä muuten uusia kavereitakin siunaantunu tässä kirjottelun välissä. Reflan karaokessa tutustuin muutamaan tyttöön ja niiden kanssa on tullu käytyä ulkona. Elämä alkaa jotenkuten muotoutua uomiinsa täällä ja espanjalainen ajattelukin alkaa sujumaan. Puhuminen ei valitettavasti vielä ihan niinkään hyvin ku oisin toivonu. :) Noh onhan tässä vielä aikaa. Vaikee on kyllä kuvitella, että oon ollu täällä jo kolme viikkoa. Niin se aika vaan vierii vaikkei sitä ite huomaakkaan. Kohta mä istun jo lentokoneessa takasin Suomeen. Toivon mukaan siellä on sillon jo ihan kunnolla kevät!

Nyt lounasta värkkäämään ja kuluttamaan aikaa ennen ripsipermanenttiä ja illan Voice of Finlandia! Onneks se näkyy reflassa niin en oo ihan ulalla kun tuun takasin! :D

Hyvät viikonloput kaikille ja pitäkää pipot tiukasti päässä ja veijot jalassa! Mä aion huomenna laittaa sortsit jalkaan! ;)