Hemmotteluperjantai

Kaks viikkoa kylmässä ja kosteessa asunnossa on kulunu. Onneks löysin yks päivä 100 kynttilää vitosella niin on jotain sitte mikä lämminttää. Ostin myös tossukat jottei jalat palele, pelkät villasukat kun ei täällä marmorilattialla riitä. Sain myös sovittua alennusta vuokraan kun ei toi pesukone oo pelittänyt. Keskiviikkona kävi korjaaja ja nyt sen pitäs olla kuoseissa. En oo vielä uskaltanu koittaa, kun on ollut viileet ilmat eikä aurinko paistanu niin ei ois saanu pyykkejä kuivaks. Ehkä sunnuntaina sitte.

Hetki sitte tulin kotiin ihanasta kokovartalohieronnasta! Veri alko kiertää oikeen päähän asti niin nyt pitää jännittää että mitä kaikkia uudenlaisia ajatuksia se sitte aiheuttaa. Ainakin huomenna ajattelin lähteä täältä Fugesta vähän katsastelemaan lähikaupunkeja ja tunnelmia. Jos jostain löytäis vaikka herkkutapaksia! :)

Ilmat on ollu aika kylmiä täällä. Ja takki päällä on töihin saanu lähteä. Onneks ens viikoks ainakin näillä näkymin on luvattu loistavaa säätä. Mikä onni Miinalle. Tosiaan saan ekan vieraankin tänne maanantai vastasena yönä! Mahtaa tulla kiva työpäivä, kun kikatellaan ja vaihdellaan kuulumisia. Toisaalta mä oon kyllä varmaan niin väsyny että nukahdan samantien ku päästään lentokentältä takasin tänne kotiin.

Töissä on menny kivasti ja ihan turhaan jännittelin poikien hakemista koulusta yksin. Meillä on menny ihan loistavasti! Uno-kortit ois kyllä kova sana, kun sadepäivinä pitää hengailla niiden kanssa yhden kaupan aulassa. Onneks on ees yks peli kännykässä niin se autto nuorempaa pysymään aisoissa. Päiväkerhossa otin projektiks tehdä lapsien kanssa sääpäiväkirjoja. Muutama ihan loistava onkin jo tehty ja lapset on tykänny kovasti. Hauskin kysymys oli ehkä: ”Miten sitte sade piirretään, jos samalla paistaa aurinko”? No siinäpä vaikeus, kun ite oon piirtämiseni kanssa niin onneton! :) Nyt täytyyki sitte alkaa harjotella sateenkaarien ja vesipisaroiden piirtämistä. Auringon mä ehkä jotenki handlaan :D

Onhan täällä muuten uusia kavereitakin siunaantunu tässä kirjottelun välissä. Reflan karaokessa tutustuin muutamaan tyttöön ja niiden kanssa on tullu käytyä ulkona. Elämä alkaa jotenkuten muotoutua uomiinsa täällä ja espanjalainen ajattelukin alkaa sujumaan. Puhuminen ei valitettavasti vielä ihan niinkään hyvin ku oisin toivonu. :) Noh onhan tässä vielä aikaa. Vaikee on kyllä kuvitella, että oon ollu täällä jo kolme viikkoa. Niin se aika vaan vierii vaikkei sitä ite huomaakkaan. Kohta mä istun jo lentokoneessa takasin Suomeen. Toivon mukaan siellä on sillon jo ihan kunnolla kevät!

Nyt lounasta värkkäämään ja kuluttamaan aikaa ennen ripsipermanenttiä ja illan Voice of Finlandia! Onneks se näkyy reflassa niin en oo ihan ulalla kun tuun takasin! :D

Hyvät viikonloput kaikille ja pitäkää pipot tiukasti päässä ja veijot jalassa! Mä aion huomenna laittaa sortsit jalkaan! ;)

Viikko vierähtänyt siivillä

Viime blogin kirjottamisesta onki vierähtäny melkeen viikko. Kaikenlaista on tässä ehtinytkin tapahtua. Niin hyvässä kun pahassakin. Perjantaina sain tosiaan kämpän avaimet ja olin ihan innoissani siitä. Oma sänky, kylpyamme ja keittiö. Puhumattakaan siitä kattoterassista mistä on melkosen näköalat! 

Lauantaina hengasin koko päivän auringossa ja kävin saattamassa Helkan kanssa Kaisan lentokentälle, kun hän joutu lähtee takasin kylmään. Helkalta sain siinä vielä junassa istuskellessamme tukullisen neuvoja ja viisaita sanoja ja sovittiin että nähdään vielä ennen kun hän lähtee Suomeen. 

Junasta pois jäätyäni suuntasin Karkun likkojen kämpille, kun oltiin sovittu että lähdetään kattelemaan paikallista yöelämää. Vähän ennen puolta yötä siitä sitten lähdettiin hipsimään Paseolle (rantakatu) päin ja Jaana astu heti koirankakkaan. Niitä on täällä tosi paljon kaduilla. L En ymmärrä miksei ihmiset voi korjata niitä pois. Käytiin tsekkaamassa Good times jossa oli ehkä vielä niin ”alkuillasta” hiljasempi meno, joten päätettiin jatkaa matkaa Mai Taihin. No sehän oli täynnä keski-ikäsiä ja eläkeläisiä. Good timesin tarjoilija Erika antoi vinkin, että Heavens Gate on hyvä paikka joten sinne sitten seuraavaksi mentiin. Siellä olikin ihan hyvä meno ja puol neljän aikoihin totesin että nyt mamma lähtee nukkumaan. Tutustuttiin me illan aikana muutamiin paikallisiinkin, kielimuuri on kyllä melkoinen. Nuoret onneks jonkun verran osaavat englantia.

Sunnuntaina herättyäni totesin että tänään on pestävä pyykkiä. Noh siitähän se riemu repes! Pyykkikone ei tietenkään suostunut yhteistyöhön ja ainoat kämpän lakanat oli koneessa märkinä eikä vesi suostunu tulemaan ulos. :/ Huomasin myös vessan tulvivan, pönttö oli menny tukkoon. Uskomattoman paljon sattumia yhteen päivään. Ei siinä auttanu sitte muu kun soittaa kämpän välittäjälle että mitäs nyt tehdään. Muutaman tunnin päästä vuokraisäntä tuli kattomaan konetta ja totesi sen olevan rikki. Onneks ratkasu oli kellarissa ja sain uuden koneen vanhan tilalle. Onneks Anniina oli niin kiva, että suostus lainaamaan niiden kämpiltä lakanat ja pyyhkeen. Flunssa alko myös ilmotella tulostaan sunnuntai iltana. Mun kämpässä on vaan joku 18 astetta lämmintä, joten ei ihme. Sähkö on täällä niin kallista etten raaski käyttää ilmalämpöpumppua vaan mielummin lämmitän kynttilöillä. Onneks Merosen likka opetti Mikkelissä parhaat metkut :)

 

Maanantai aamuna herätessä nokka olikin jo aivan tukossa. Siitä huolimatta haistin viemärin tuoksun joka kämpässä leijailee. :/ Töissä päivä meni samaan tapaan kun muutkin tähän mennessä. Lapset oli saanu uutta potkua aurinkoisesta viikonlopusta ja leikin äänet kaiku varmaan koko talossa. J Iltapäivä olikin normaalista poikkeava, kun menin Maarian kanssa ekaa kertaa hakemaan koulusta Emppu tyttöä. Mentiin rannalle rakentelemaan hiekkalinnoja ja käveltiin Paseota pitkin. Pari tuntia kulu äkkiä ja olikin jo aika viedä Emppu kotiin. Vastassa olikin harmittavia uutisia. Kuulin että mun kämppässä on ollu homevaurioita vähän väliä ja multa kysyttiin että olenko ihmetellyt hajua joka siellä kokoajan on. No tähän oli helppo vastata kyllä! Näitten uutisten kanssa lähdin sitte kotiin pesemään pyykkiä. Ja ihan kun ei jo tarpeeks olis ottanu päähän niin eihän se uus pyykkikone tietenkään toiminu. Ei auttanu muu kun laittaa vuokraisännälle viestiä asiasta ja hän ihmetteli kovasti. Sunnuntaina hän oli luvannu, että tuo mulle muutaman keittiön tuolin ja jotain muita tarpeellisia juttuja, joten ilta menikin kotona odotellessa häntä tulevaksi. Eipä Antoniota tietenkään koko iltana kuulunut. 

Aamulla kun heräsin niin olin saanut viestin että hän tulee aamulla ysiltä. Ilmotin sitten töihin että tulen myöhässä ja jäin odottelemaan Antoniota saapuvaksi. Kymmeneen mennessä oli tullu selväks ettei tämäkään pyykkikone totisesti toimi. Korjaaja saadaan aikaisintaan keskiviikoksi. Mä sitten viskasin puol märät pyykit kassiin ja kannoin ne mukanani Pacosintuvalle missä on työharjottelu. Työpäivä suju mukavasti ja lähdin vähän aikasemmin kertomaan harmittavia uutisia kämpästä vuokravälitysfirmalle. Siellä oltiin sitä mieltä ettei asunnossa ole ollutkaan kosteusvaurioita ja että haju johtuu vessan tukoksesta ja sen pitäisi poistua muutamassa päivässä. Lupasin haistella muutaman päivän ja jos ei mikään muutu niin sitten selvitellään uudelleen. Puoli neljän maissa kävin Mikko harjottelijan kanssa hakemassa veljekset koulusta ja menimme heidän kanssaan puistoon leikkimään tunniksi, kunnes äiti tuli heitä hakemaan kotiin. Perhetyö on mukavaa, kun saa aika vapaasti olla ja tehdä lasten kanssa mikä parhaalta tuntuu.

Tänään olikin luvassa partio työpäivän päätteeksi. Viime viikon osanottajatulva jatkui tälläkin viikolla ja kolmen pojan voimin paistettiin lettuja ja leikittiin piilosta. J Päätettiin että kokkaillaan viikottain jotain poikien toivomia jälkkäreitä ja leikitään lopuksi. Mun ja Miian mielestä se on oikeen loistava suunnitelma. Saa nähdä mitä ens viikoks keksitään.

Koska mulla ei siellä kotona ole kunnon nettiä niin kirjottelen ainakin toistaseks ehkä vähän harvemmin. Päivästä tietenkin riippuen. Muuten noin ottaen ilman on täällä vähän kylmenny ja huomiseks on luvassa sateita. Kadut kuulemma tulvii sateella ja herkästi tulee mutavyöryvaara. O-ou! Sitä odotellessa!

Adios amigos! :)

Viimeinen yö hotskulla

Vihdoin ja viimein! Eilen kävin katsomassa asuntoa ihan tästä hotskun vierestä. Se oli unelma! Iso kattoterassi mihin paistaa koko päivän aurinko ja muutenkin lämmin asunto. Tietenkin taloyhtiöllä on myös uima-allas. :) Tervetuloa siis kyläilemään. Työmatkakin lyheni hiukkasen ja ruokakauppa on ihan vieressä. Tänään sitte kirjottamaan vuokrasopparia ja kantamaan matkalaukut sisään.

Keskiviikkona työpäivä meni nopeesti ja illalla oli vielä partio. Ryhmään ei tullut kun kolme poikaa. Tammikuun ajan otetaan vielä uusia sudenpentuja, joten toivoa on. Keskiviikko kaiken kaikkiaan oli vähän huono päivä. Oli pikkasen koti-ikävää, mutta onnistuin selättämään sen. Kävin ekaa kertaa supermarketissa. Mulla menee siellä varmaan tunti kun oikeen alan tutkimaan kaikkia lihoja ja makkaroita ja muita. Muut tytöt vaan pyöritteli silmiään, ku mä ihastelin mitä kaikkea sieltä löyty.

Eilen kävin tosiaan kattomassa sitä asuntoa ja sen jälkeen menin Kaisan kanssa rantsuun juomaan kuoharia kämpän kunniaks. :) Pullo makso vaan 1,29 ja oli vielä hyvääkin! Saa nähä mitä mun jääkaappi sisältää ku sitä pääsen täyttämään.

Netin käyttö heikkenee mulla tänään sitten ku muutan tonne kämpille. Täytynee sitten lisäillä kuvia tuolla jossain rantsun wifi-ravintoloissa. Niitä täällä kyllä riittää. Tänään mennään Kaisan ja Helkan kanssa käymään Niken tehtaanmyymälässä. Saa nähdä tarttuuko mitään mukaan.

Tässä vielä kuva mun työmatkalta :)

Hyvää viikonloppua kaikille! Buen fin de semana!

Toinen työpäivä takana

Eilinen päivä oli niin häslinkiä etten illalla jaksanut kirjottaa mitään. Pacosintuvalle löysin helposti, sunnuntaina loppui siis vaan usko kesken kun sitä etsin. Muutama sata metriä olisi pitänyt vielä jaksaa pidemmälle. Perillä odottikin pienoinen yllätys. Meitä uusia harjottelijoita onkin yhteensä neljä. Muutama sosionomiopiskelija Iisalmesta sekä lähihoitajaopiskelija Karkusta. Siinä me sitten yhteen ääneen harkkaohjaaja Tuiskun kanssa ihmeteltiin että onpas meitä paljon. :)

Päivä meni lapsiin tutustuessa ja totutellessa uudenlaiseen työtapaan. Täällä päiväkerhossa noudatetaan parhaan mukaan Montessoripedagogiikkaa. Jokaisella tavaralla on oma paikka, pelit ja lelut säilytetään vierekkäin eikä päällekäin ja omalle leikille otetaan matto. Hyvin järkeen käypää! Lapset eivät tuntuneet välittävän meistä ohjaajista juuri lainkaan vaan touhuilivat omiaan. Yksi tyttö tuli pyytämään apua, kun halusi barbille kengät jalkaan ja poika istui syliini evästauon jälkeen, kun harjottelija Mikko luki kirjaa. Mikolla ei ole enää kun pari viikkoa harjottelua jäljellä ja sitten me jäämme tyttöporukkaan. :)

Kävin eilen myös katsomassa muutamaa asuntoa, mutta ne olivat aika syrjässä ja pitkän matkan päässä Pacosintuvalta. Tänään kävin katsomassa rantakadulta asuntoa, mikä kuvista katsottuna ja paikan päälläkin oli ihan kiva. Ainut ongelma on että sekin on aika syrjässä kaupungista. Matka tuvalle ei kyllä olisi paha, mutta suuri mäki kuulemma on aika raskas kävellenkin. Edelleen siis asun täällä hotellissa. Huomenna vaihdan residenssiä hieman edukkaampaan. Mahdollisuutena olisi myös sohvamajoitus neljän lähäritytön kanssa, mutta katsotaan nyt. :)

Eilen sovimme harkassa myös miten pidämme partiota täällä. Se on kolme kertaa viikossa. Minulle ja toiselle sosionomille sopi parhaiten keskiviikko, joten ne päivät menee tuvalla iltaan asti. Viikko-ohjelma muovautuu tässä seuraavan parin viikon sisällä varmaankin. Kunhan nyt ensin opimme, että Spain is differend! Kuten Tuisku meille sanoi. :)

Asunnon katsomisen jälkeen tänään kiiruhdin Centro Finlandiaan hankkimaan puhelinliittymää sekä datayhteyttä ja kysymään asuntoa, kun sain vihjeen että siellä saattaa olla tietoa. Siinä kun infon likkojen kanssa juttelin ohitse käveli kolme suomalaista, ja kukas muukaan yksi heistä oli kuin Jari Sillanpää puukengät jalassa! :) Centrosta saikin muutaman vinkin asunnoista ja huomenna täytyy ottaa puhelin käteen ja soitella ympäri kaupunkia.

Ostin tänään myös uudet kengät, koska jalat on kävelemisestä rakoilla. Lenkkareista tuli heti sunnuntain lenkillä ekat ja eilisen ja tän päivän kävelyistä niitä on tullut lisää. Rakkolaastareita en oo vielä päässyt ostamaan. Huomenna ehkä sitten. Täytyy katsoa miten pitkä päivä on edessä.

Kirjottelen taas kun kerkeän. Kuvien ottaminen on jäänyt vähän taka-alalle, mutta eiköhän loppuviikosta tule taas jotain otettua! 

Kuulemisiin!

Otra noche en España!

Onpas ollut päivä! Aamulla heräsin joskus puol ysin paikkeilla ja lähdin suihkun jälkeen aamupalalle. Tarjonta oli ihan kohtuullinen, juustoja, chorizoa, kurkkua, tomaattia, säilykehedelmiä ja tietenkin teetä ja kahvia. Suomalaisesta hostalista kun on kyse niin tietenkin kaurapuuroakin oli tarjolla.

Aamiaisen jälkeen hain kameran ja lähdin vähän kävelemään rantaan päin. Kuvia tajusin kyllä ottaa vasta rantsusta, kun ihmettelin niin kovasti taivaalla olevaa valoilmiötä jota Suomessa ei kovasti ole viime aikoina näkynyt. Sitä kutsutaan täällä sol:eksi eli auringostahan on kyse :) Rannalla muutaman hetken pyörittyäni totesin, että farkut ja huppari on ihan liikaa, joten oli pakko lähteä vaihtamaan hotskulle vaatteita.

 Seuraavaksi kohteekseni valitsin harjottelupaikkani paikantamisen. Laitoin oikeen kunnon lenkkivaatteet päälle ja asensin sykemittaria myöten kaiken lenkkikuntoon ja matkaan meni vartti :D En kyllä ihan perille asti löytänyt, mutta todella lähelle. Vain mun kaltanen blondi lähtee etsimään harkkapaikkaa ilman karttaa pelkän kännykän navigaattorin voimin. :D Lenkilläni törmäsin appelsiinipuihin ja vuorella istuvaan härkään :) ne oli niin hauskoja että oli pakko ottaa kuva! Koitan liittää ne tänne. Toivottavasti onnistun siinä. 

Sitten olikin aika tutustua oikeaan Fuengirolaan. Olen varmasti tosi turhamainen, koska tässä vaiheessa päivää mulla oli ollut päällä jo kolmet eri vaatteet :) Rantakatua pitkin päätin etsiä itelleni ruokapaikan. Kaisan kanssa oli muutamat viestit vaihdettu ja sovittiin, että tavataan sen jälkeen kun hän on käynyt kummitätinsä kanssa syömässä. Itse en löytänyt tyydyttävää ruokapaikkaa joten kävelin Kaisan hotellille puoli vahingossa. Hetken päästä sitten istuinkin hänen kummitätinsä apartomentoksessa ja sain loistavia neuvoja kuinka löytää asunto täältä. Helga (ehkä k:oolla) on kyllä loistava terästäti! En ehtinyt edes käsipäivää sanoa, kun hän jo kyseli asuntoasiani perään ja alkoi antaa ratkaisuehdotuksia. Muutaman puhelun jälkeen hän ehdotti, että kannattaa mennä joko kuuntelemaan/laulamaan kauniita joululauluja tai kysymään olisiko Uusi refla:ssa tarjolla hyviä kortteereita. 

Nälkä alkoi kurnia vatsaani ja päätimme Kaisan kanssa suunnata ravinteliin nauttimaan huurteiset ja jotain syötävää. Palvelun tulo kesti ikuisuuden, mutta onneksi muutaman pöydän päässä istui mies joka jutteli oluelleen ja nauratti meitä. Harmittavinta terassilla istuessa ei ollut suinkaan odottelu vaan afrikkalaiset miehet jotka kauppasivat milloin levyjä, laukkuja, aurinkolaseja tai koruja. Jos ravintolan palvelu olisi ollut yhtä nopeaa se olisi saanut ylistyksen minulta :D 

Mahat täysinä suunnattiin sitten Uusi reflaan. Terassilla pyöri peri suomalaisen näköinen tarjoilija ja kysyi tarvitsemmeko apua. Tokaisin siihen että täältä kai voi löytää asunnon :) hän sanoi että muutama asiakas on edelläni mutta istukaa ihmeessä odottelemaan. Tilasimme juotavat ja istuimme odottelemaan Kaisan kanssa. Tässä vaiheessa olimme jo löytäneet yhteisiä tuttuja ja muutenkin olemme hyvin samalla aaltopituudella. :) Juteltavaa kahdella Varsinais-Suomalaisella riittää loputtomiin. 

Millaiset ovat vaatimuksesi asunnon suhteen? Kuinka pitkään olet täällä? Mitä aiot tehdä? Olivat ensimmäiset kysymykset kun istahdin sekalaisen toimiston pöytään. Vastaukseni oli mahdollisimman lämmin ja edullinen! :D Hetken siinä keskusteltuani tarjolla oli kimppakämppä, pari yhden makuuhuoneen asuntoa ja muutama muukin vaihtoehto. Totesin että ehkä haluan täällä asua yksin, kun kavereitakin on tulossa kylään! Tuloksena huomenna muutama asunnon näyttö ja toivottavasti tiistaina pääsen muuttamaan. Matkaa harkkapaikkaani tulee joku 20 minuuttia kävellen, mutta sehän on sama kuin koulumatka Mikkelissä. Tosin täällä se voi aamutuimaan jännittää ainakin aluksi. Ei pidä kyllä nuolaista ennen kuin tipahtaa. Huomenna olen siis tämänkin suhteen jo paljon viisaampi.

Huomisten eväiden hankkiminen näin pyhäpäivänä seitsemän jälkeen osoittautui haasteeksi! Suurin osa kaupoista oli mennyt kiinni tietämättäni ja jouduimme Kaisan kanssa kävelemään melkein hänen hotellilleen asti, että sain syötävää. Hyvä puoli oli se, että sain tuoreita hedelmiä ja oletettavasti jotain paikallista profeel-juomaa. :) Valitettavasti Hostal Nevada tarjoaa aamiaisen klo 9:00-11:00. Siinä vaiheessa minä olen jo töissä. Mutta onneksi huoneessa on jääkaappi, niin sinne saa ruokaa. Ostin myös muutaman rasian, että voin tehdä salaattia itselleni tiistaiksi, jos ehdin kauppaan ostamaan aineksia. Huomenna kun on vielä pyhä. Täällä ne siirtyvät päivällä eteenpäin jos on sunnuntai. 

Tunnelmat noin muuten täällä ovat oikeen hyvät. Hassua kun ihmiset pukeutuvat toppatakkeihin ja jopa TURKKEIHIN ja itse hengailen sortseissa. Helka kyllä sanoi ettei ole näin kuumaa päivää nähnyt koko vuotena :D tarkoitti varmaan aikaa jona on ollut täällä. Hän tuli marraskuussa. Muutenkin täällä on kaikki kadut ja ihmiset ja kaikki paljon elävämpää kun suomessa. Tunnen jopa itseni hiljaseks. Uskomatonta mutta totta. 

Nyt repun pakkaukseen huomista työpäivää varten ja nauttimaan hyvästä kirjasta, jonka ostin nimen perusteella. Seurakunnalla on kuulemma hyvä kirjasto, joten sen kimppuun kun tämä on luettu. Tulipas sitä vahingossa kirjotettua puolikas romaani tässä. :) Toivottavasti edes joku jaksaa lukea loppuun asti. 

Buenas noches! 

Buenas noches!

Kuinkas sattuikaan että lento oli lähes tunnin myöhässä lähtöajastaan. Onneks saatiin kirittyä hiukan myöhästymistä lennon aikana umpeen. Maisemat oli aika hienoja, joskin ei paljon muuta näkyny kun valoja mustassa. :)

Malagan lentokentällä kysyin yhdeltä yksin matkustavalta tytöltä, että mihin se oli menossa ja vastaus oli sopivasti Fuengirolaan. Siinä me sitte yhdessä odoteltiin laukkuja ja lähdettiin etsimään mistä renfe lähtee. Se on siis juna. Lippuautomaatilla ihmeteltiin hetki kun se puhu luonnollisesti espanjaa, onnistuttiin kuitenkin liput saamaan ja oli suht edullisetkin 2,55€. Matka lentokentältä Los Bolichesin junapysäkille kesti reilu puol tuntia ja sitten mun ja Kaisan tiet eros. Vaihdettiin kyllä puhelinnumeroita, jos mentäs huomenna kattomaan jääkiekkoa. :D

Juna-asemalla pyörin hetken ympyrää kunnes päätin mihin suuntaan lähden suunnistamaan. Tunnetusti en mikään paras suunnistaja ole, mutta onneks koiria ulkoiluttava pariskunta kysyin tarvinko apua ja neuvoivat tien tänne hotellille. :) Kenkäkaupankin bongasin matkalta. Mutta yhtään ruokakauppaa ei ollu auki, eikä ravintoloitakaan. :/ Ajattelin että olisin lähteny vielä nauttimaan jotain tapaksia, mutta taitaa uni voittaa.

Huone oli onneks ekassa kerroksessa. Pidemmälle en oliskaan jaksanu tota matkalaukkua kantaa. Pitänee muutenkin ostaa uus kun ton pyörät on jo ihan loppu. Täällä tuoksuu ihan samalle kun Canarian hotellihuoneessa, eli kosteelle :) Noh ekat kolme yötä on nyt maksettu jos tuuri käy niin siinä ajassa löydän oman asunnon. Huomenna täytyy soitella muutamiin numeroihin mitä löysin Fuengirola.fi-lehdestä. Ensin pitänee respasta kysyä, että kehtaako sunnuntaisin soitella.

Nyt unta kalloon ja huomenna pirteenä ysiltä aamiaiselle ja sitte tutkimaan kaupunkia. Nättejä valoja täällä ainakin oli. Maanantaikin on kuulemma vielä pyhä. Mutta ainakin ennakkotietojen mukaan mulla alkaa sillon työt. Jännittävää!

Buenas noches! Hasta mañana!

Viiminen ilta Suomessa

Huh huh! Nyt kyllä alkaa jo jännittää. Kävin hyvästelemässä siskon ja sen lapset ja ostamassa vielä viimesiä tarvikkeita ja nyt sitte pitäskin alottaa pakkaaminen. Tuntuu vaan että toi check lista on ihan liian pitkä! Noh saa nähdä meneekö laukku kiinni vai pitääkö vaihtaa isompaan. Onneks täällä äitillä on valinnanvaraa. :)

Huomenna sitte joskus puolen päivän aikoihin startataan auto kohti Helsinki-Vantaata ja boarding on vähän ennen neljää. Sain onnekseni ikkunapaikan koneesta niin on vähän kivempi sitte katella maisemia...mikäli ei oo niin pimeetä ettei nää mitään. 

Nyt lasi viiniä ja kamojen kimppuun. 

Adios Finlandia jos en huomenna ehdi kirjottelemaan!

Kolme yötä lentoon on!

Nyt alkaa kyllä jo jännittää. Aamulla tajusin ettei enää ole kun muutama hassu yö täällä äitin luona ja sitten kutsuu jo Espanjan aurinko. Kieltämättä odotan jo innolla aurinkoa ja tuoreita hedelmiä ja vihanneksia niin ja ehkä myös viinejä. ;) 

"Lämpöaalto" joka on tullut tänne Turkuun, on sulattanut suuren osan lumesta ja aurinkoa ei ole näkynyt päiviin. Pakkaaminenkin on aloitettu ja maitohappobakteerit ostettu, matkaopas Costa del Solin ja Andalusiaan hankittu sekä pieni sanakirja. Eiköhän niillä alkuun päästä. :) 

Asunto on vieläkin hakusessa, mutta hostellin olen varannut jo ensimmäiseksi viikoksi. Toivon sillä aikaa löytäväni asunnon. Nähtäväksi jää onnistunko. Asunnon hankkiminen näin kaukaa on ollut jokseenkin haastavaa. Olen lähettänyt kymmeniä sähköposteja ja saanut vain muutaman vastauksen. Ehkä olen vain liian nirso. ;) Onneksi torstaina ilmestyy taas uusi Fuengirola-lehti, jossa on aika paljon ilmoituksia asunnoista. Asunnon haku varmasti helpottuu, kun saa paikallisen puhelinliittymän mistä soittaa. 

Nyt sitten hoitelemaan viimeisiä asioita ja lauantaina matkan päälle. Kirjoittelen varmaan vielä ennen sitä tai viimeistään sitten kun pääsen perille ja asettumaan. :)

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!